Risto Niemi-Pynttäri

Ajallisuus ja kieli Hölderlinillä (-97)

Posted in kirjallisuus, poetiikka by RniemiP on helmikuu 1, 2014

Friedrich Hölderlinin Brot und Wein -runoelman (1801) aihe on yksinkertainen, se on sama kuin hänen useimmissa runoissaan. Hän kertoo jumalten poistumisesta, ja heidän paluunsa odotuksesta. Runoelman taustalla on myytti jumalten historiasta, jossa kreikkalaisten jumalten vetäytymisen jälkeen tulee viimeinen jumala, Kristus, jättäen merkin itsestään ja kadoten. Juoni rakentuu siis myytille, joka oli hyvin yleinen saksalaisessa varhaisromantiikassa. Hölderlinin runoudessa tämä kertomus jumalten poistumisesta on lähes ainoa aihe. Hän kertoo monomaanisesti vain siitä, mutta tarkastellen sen kautta lähes kaikkea.

Tutkimus käsittelee ajallisuutta Hölderlinin elegiassa Martin Heideggerin avaamasta näkökulmasta. Metodisesti työssä rinnastetaan filosofia ja runous, niin että teoria ja runous eivät asetu vastakohdiksi: kohde ja teoria asetetaan hermeneuttisesti kehämäiseen suhteeseen.

Työ etenee siten, että elegiaa käsitellään siinä kahteen kertaan. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu runon kääntäminen suomeksi, sekä säe säkeeltä etenevä kommentaari.

Työn toisessa osassa (”Myytti ja antiikki varhaisromantiikassa) käsitellään saksalaisen varhaisromantiikan keskustelua myytistä ja ajasta, antiikista ja modernista.Ajallisuuden kannalta keskeiseksi nousee Hölderlinin viittaus Dionysokseen ´tulemisen jumalana`. Toiseksi keskeiseksi seikaksi tulee temporaalinen antiikin ja modernin välinen suhde, joka ilmenee myyttisenä yön ja päivän vuorovaikutuksena. Heideggerin avulla tätä jännitettä tulkitaan läsnäolon (päivä) ja poissaolon (yö) välisenä vuorovaikutuksena, josta Hölderlin käyttää ilmaisua ”myöhäinen aika”.

Työn kolmannessa osassa ajallisuutta tutkitaan muutaman keskeisen motiivin kautta: ensin dionyysisen kiihkon ja apollonisen järjen jännitteenä, sitten tarkastellaan ajallista virettä symposionissa, sitä kuinka ajallisuus muodostuu unohduksen ja valvomisen jännitteessä. Kolmanneksi tarkastellaan ajan mullistuksen ja uudistumisen motiivia, jossa keskeiseksi nousee toiminnan ja odottamisen jännite.

Kokonaisuudessaan Hölderlinin elegiaa tutkitaan myöhaisvaiheen Heideggerin ajattelua mukaillen. Hölderlinin oman filosofian kehittely jää edellisen varjoon. Tuloksena on heideggerilaisen ajan filosofian kehittely, jonka mukaan ajallisuus ei Hölderlinillä ole substantiaalinen suure eikä subjektiivinen kokemus, vaan aika saa luonteensa perustavien jännitteiden myötä.

Lisensiaatintutkimukseni on hyväksytty keväällä 1997. Tutkimuksen ensimmäinen osa Hölderlinin Leipä ja viini -elegia, kommentaareineen on julkaistu yhdessä professori Teivas Oksalan kanssa samana vuonna. Ajallisuus ja kieli Hölderlinin Brot und Wein elegiassa on nyt vapaasti luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannassa täällä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: