Kirjallisuuden tutkimus ja bloggaaminen

Kerron Avain-lehdessä kirjallisuudentutkijoille bloggaajan taipaleestani:

Aloitin bloggaamisen vuonna 2005, jolloin nämä internetin pikajulkaisualustat tulivat suosituiksi. Sitä ennen olin toiminut ohjaajana kirjoittajien verkkoryhmässä ja lumouduin kaikesta siitä vapaudesta, minkä verkko tarjosi. Verkkoinnostuksen vuoksi saksalainen romantiikka sai väistyä, Hölderlin-väitös jäi kesken, ja vaihdoin tutkimuksen aiheeksi verkkoproosan sekä aloitin työt luovan kirjoittamisen maisteriopiskelijoiden kanssa. Kun Kirjoitan oli ensimmäinen blogini. Kehittelin siinä mielikuvia luovasta kirjoittamisesta yliopistossa. Lueskelin postmodernia filosofiaa, jossa kirjoittamisen käsite oli jotain aivan muuta kuin luovan kirjoittamisen oppaissa. Harrastin pienissä teksteissäni teorian ja kuvittelun yhdistämistä, ne olivat ikään kuin akateemisia luovuusharjoituksia.

Blogitekstien laatiminen on minulle julkista ideointia. Kerään älyllisiä virikkeitä ja puristan niitä palloiksi. Julkisuus blogeissa on sopivan pientä, se ei vaadi liikaa, mutta kutsuu panemaan parastaan. Tärkeintä on, että julkisesti kirjoittaessani pääsen parem¬paan tulokseen kuin muistiinpanoissani.

Olen kokenut bloggaamisen jatkoksi opiskeluaikojeni pienlehtiaktivismille. Blogit ovat intellektuellille mahdollisuus osallistua julkiseen elämään. 2000-luvun alkuvuosina lehdistön asenteet kirjallista oppineisuutta kohtaan jyrkkenivät ja tutkijan toimintakenttä kaventui: jäljelle jäivät tiukan tieteellinen kirjoittaminen, yliopisto-opetuksen ilot ja yleistajuinen kirjoittelu sanomalehtien kulttuurisivuille.

Sitten tulivat blogit, jotka poistivat rajoja ja avasivat lattean yleistajuisuuden sijaan uuden reitin lukijoiden pariin. Osin se on sama reitti kuin pienlehdissä. Asiaa ei tuputeta ihmiselle, joka ei ole siitä kiinnostunut. Toisin sanoen blogit suuntaavat yhtenäis¬kulttuurin edellyttämän puhetavan ohi kohti pieniä ja keskustelevia yleisöjä.

Olen perustanut monenlaisia blogeja, ne ovat kuin kirjoja jotka eivät suostu päättymään, odottavat aina vaan uutta merkintää. Tutkimusjuttuja esittelevä linkkiblogini Risto Niemi-Pynttäri tarjoaa otteita artikkeleistani. Elämäntapablogini muuntuu ja vaihtaa nimeään vuodenaikojen mukaan: tällä hetkellä se on Maagista keittiörealismia, keväällä blogi siirtyy puutarhan pariin. Itselleni tähän blogiin kirjoittaminen merkitsee ihmeellisen ja hämmästyttävän äärelle hakeutumista.

Luetuin on ehkä kuitenkin osuuteni LUUTIIssa, viiden kriitikon ja tutkijan ryhmäblogissa. LUUTIIn lähtökohtana on rennon erimielisyyden harjoittaminen kirjal¬lisuuskeskustelun alueella. Monenlaisia debatteja on käyty mutta veriset verkkosodat on vältetty.
Koko juttu Avain 1/2014