Taidekirjoittaminen taideyliopistossa

Kirjoittaminen on tulossa Taideyliopistoon muiden taiteenalojen joukkoon. Kuulostaa lupaavalta, kun Aalto-yliopiston rehtori puhuu Taidekirjoittamisesta:

” Tai­de­kir­joit­ta­mi­nen on Ro­sen­ber­gin mu­kaan kui­ten­kin laa­jem­pi asia. Se kat­taa se­kä luo­van kir­joit­ta­mi­sen et­tä ta­van, jol­la tut­ki­jat ja tai­tei­li­jat it­se kir­joit­ta­vat tai­tees­ta. Kol­mas alue on so­vel­ta­va tai­de­kir­joi­tus, jo­hon kuu­luu muun muas­sa tai­de­kri­tiik­ki ja muu tai­teen kä­sit­te­ly me­dias­sa.
Tai­de­kir­joit­ta­mi­sen pi­lot­ti­han­ke on läh­te­nyt käyn­tiin yli­opis­ton saa­man ra­ha­lah­joi­tuk­sen avul­la.
En­si vai­hees­sa kir­joit­ta­mis­kou­lu­tus­ta tar­jo­taan opis­ke­li­joil­le yk­sit­täi­si­nä kurs­sei­na. Yli­opis­tos­sa on jo käyn­nis­tet­ty proo­san kir­joit­ta­mi­sen mes­ta­ri­kurs­si.” (HS.2.9.2013)

Pienenä kummajaisena ja lahjoitusvaroin aloitettu hanke on siis nostamassa kirjoittamista ylös Taideyliopiston kainaloon. Jusa Peltoniemi on dramaturgian lehtorina innokkaasti hakemassa taideyliopistoon sopivia kirjoittamisen opiskelun malleja.

Ainoa ongelma taitaa olla se, että taidekirjoittamista pääsee opiskelemaan vain muutaman hengen ryhmä, ja kurssit, joita tarjotaan muitten taiteenalojen opiskelijoille saattavat jäädä yleiskursseiksi.

Alku on kuitenkin lupaava. Parasta on se, että kirjoittaminen liittyy muuhun taideopiskeluun – ja sen ympärillä kukoistavaan moninaiseen taide-elämään. Tosin se, että opiskelijoita ei valita kourallista enempää, saattaa johtua käsityksestä, että kirjoittajat olisivat jotenkin printtimediaan ja perinteiseen kirjatuotantoon koulutettua väkeä. Ympäristönä taideyliopisto on onneksi niin monimediainen, että uuden ajan kirjoittajat voivat löytää innostuksensa ja työsarkansa vaikka mistä.

Teatterikorkeakoululla on jo ennestään kova maine kirjoittajakouluna, vuosi toisensa jälkeen sieltä tulee esikoiskirjailijoita. Täysin virallisen koulutuksen suunnittelun vastaisesti teatterikoulu on pukannut ulos kirjailijoita – tosin merkittävien opettajien kätilöiminä. Pirkko Saision aikana dramaturgian linja alkoi kuin huomaamatta muistuttaa kirjailijahautomoa.

En tunne tarkemmin Teatterikorkeakoulun traditiota, ja sitä miten dramaturgian workshopeissa toimitaan – ehkä ekspressiivisemmin kuin tavallisilla kirjoittajakursseilla. Tai sitten ollaan enemmän näyttämötilassa. Laura Ruohosella tuntuu olevan avauksia, jotka voisivat uudistaa myös kirjoittamisen opetusta. Ruohonen on kehitellyt varsin kiinnostavia tilaan, mielenmaisemaan ja miljööseen liittyviä kirjoittamiskokeita.
(jatkuu. Koko kirjoitus LUUTIIssa)