Risto Niemi-Pynttäri

Poikaporukka ja tyttöporukka chattaavat

Posted in verkkokirjoittaminen by RniemiP on marraskuu 28, 2013

Seuraavassa ote artikkelista ”Chatti voi olla rikasta kieltä ja sosiaalisesti luovaa”  Virke 4/2013

16v POIKA JA TYTTÖ SAAVAT KOOMISTA VERTAISTUKEA

Esimerkiksi seuraavassa ote chatista, jossa pojat juttelevat iPodilla pelaamisesta. Heti avausrepliikissä välittyy antoisa sosiaalinen leikkisyys. O kertoo saaneensa iPodin pantiksi maksettuaan ystävien pizzat, nyt hän ilmaisee tyytyväisyytensä ja yrittää pelata vieraalla laitteella. Kaveri, jonka iPodista on kyse, vastaa koomista ja käskevää sävyä käyttäen, ja vaatii palauttamaan laitteen aikanaan. Näin alkaa leikkisä juttelu, johon osallistuu neljä poikaa. Dialogista voi havaita, että puolinaisista repliikeistä huolimatta kaverukset ymmärtävät hyvin toisiaan. Ulkopuolisen on aluksi vaikea hahmttaa, mistä on kyse, mutta selvästikin chatti välittää keskustelijoiden välisiä sosiaalisia vivahteita. Keskustelua hallitsee O:n itseironia, koska hän ei osaa käyttää laitetta, silti kaverit eivät ilkeile, vaan tukevat ja kannustavat häntä. O:n avausrepliikki on varsin taitava keskustelun avaus : se ilmaisee tarkasti tilanteen ja haastaa lukijat leikkisään sananvaihtoon:

O: Nooh… Maksoin pizzan ja letut, ja sain ipod Touchin, lätsän ja jonkun piuhan… 😀

Aika reiluu =)

L: Me maksetaaa takas ja sä tuot sen i podin huomenna takas

O: No ookoo sit… Mikä sun koodi on?

L: ja tuot sen kans ja silleee

O: Mun pitää ottaa viel 14min et voin kokeilla uusiks -.-

L: Jaahas.

O: Ku ekaks se oli vaan 5min, mutku vedin monta väärin nii aika nousee Aika järkevää..

T: hyvä o..ee !

O: 10 minaa vielä

V: ois pitäny tulla sinne

O: hmm.. 1444 pistettä ninjapelissä ( = uus enkka? )

T: ninjapelis?

O: ipodis

T: se on hyvä !, hommaas mullekki semmone

O: höh.. 1924, samppa pääsee varmaa jotain 5000?

S: Ai minä no kyllä ylikin ja toivo 5998

S: ja mitä sä säädät sen ipodin kans

Tässä replikoinnissa ei ole jälkeäkään siitä ilmaisullisesta kankeudesta, jonka voi hyvin kuvitella vaivaavan samojen poikien koulutekstejä. Leikilliselle juttelulle tyypilliset liioittelevat ilmaisut tekevät selväksi, että kyse ei ole asiallisesta keskustelusta, vaan joutilaasta jutustelusta. Teksti on nuorten puhekielen omaista sanailua. Sosiaalinen vuorovaikutus on suhteellisen vivahteikasta. Sananvaihto ilmaisee ystävyyttä iPodin lainaamisen ja käytön takeltelun myötä. Puheen alaiset asiat eivät ole lopultakaan tärkeitä: iPdin omistajan käsky ”tuot sen takas” on sekin leikkisä. iPodia kokeileva O esittelee epäonnistumistaan ninja-pelissä. Hän viittaa arvostavasti erääseen virtuoosimaiseen pelaajaan – ja lopussa tämä vastaakin tyytyväisenä. Arvostuksen osoittaminen ystävälle on tyylikästä, samalla O jakaa kaikkien kanssa sen, että hän ei vielä oikein osaa käyttää iPodia – ja ystävät tarjoavat apuaan.

Seuraavassa esimerkissä 16-vuotias tyttö katselee ystäviensä kanssa elokuvaa ja chattaa samalla. Jutteluun osallistuu neljä tyttöä, joista yksi ei ole paikalla. Keskustelun aihe ilmaistaan koomisesti liioitellen: aineena ovat pelottavat elokuvat. He kaikki paisuttelevat pelkoaan, siten kauhufilmeistä on tullut leikillisen juttelun aihe. Kaksi ensimmäistä repliikkiä ilmaisevat keskustelun aiheen tiiviisti ja osuvasti, mutta rivien välissä, ja haastaa muut leikilliseen kommentointiin.

A: Toivottavasti naapurit ei häädä meit ku kiljutte nii kovaa…
K: taaas vapisemassa :DD
J: Kaisa kyllä olisit sinäkin huutanu jos olisit tän leffan kattonu !!):
K: nii no joo:)
K: oliks se sit joku kauhu?;o
J: Kyllä :s
K: oivoi… ei kuulosta hyvälle tuuliranta oli jo liikaa mulle! ;s :DDD
J: Hehe jep
T: tuuu jo tänne vapisee ): loksaa ei oo sitte siivottu ku unohtu…
J: Nonni…… saat siivota sen maanantaina sitten (:
T: ei se ooo ees paha
J: Ei ikinä(:

Molemmista keskusteluista välittyy nuorten sosiaalisesti aktiivinen elämä, leikillinen ilmaisu ja ystävysten keskeinen kokemusten jakaminen. Replikoinnista voi myös hahmottaa sitä, mihin suuntaan heidän dialoginen kirjoittamisensa voisi kehittyä .

Itseironia on heillä keskeinen minäpuheen tyyli. Molemmissa keskusteluissa itseironian taustalta voi hahmottaa sukupulirooleihin liittyvät odotukset – suorituskeskeisen pelaamisen pojilla, ja tunneherkkyyden käsittelyn tytöillä. Miesmäisiin ja naismaisiin rooleihin pyritään, mutta ei vakavasti. Ystävysten ryhmissä, sekä poikien että tyttöjen, leikitään ja ironisoidaan rooleja, jotka heitä myös yhdistävät.

Leikilliset repliikit jäävät lyhyiksi, sanailu ilmaisee asennetta, ja niihin sisältyy paljon ilmi tulematonta potentiaalia. Laajempaa ja vaikuttavampaa replikointia pitäisi harjoitella paljon, ennen kuin siitä tulisi virtuoosimaista chattia. Lyhyys ja lakonisuus on usein merkki siitä, että kirjoittajalla on tyylinsä, mutta taidot eivät riitä vivahteikkaampaan ja polveilevampaan ilmaisuun. Kolme pistettä, hymiö tai muu ikoninen merkki laitetaan usein kohtaan, jossa ilmaisutaito ei riitä. Chat-harjoituksissa kannattaakin kieltää hymiöt joksikin aikaa, siten kirjoittaja joutuu pakostakin hakemaan sanoja ilmaisuunsa.

Vaikka chat on dialogia, jossa puolinaiset ilmaisut ymmärretään tilanteen perusteella. Katkonaisuuteen liittyy usein ilmaisun heikkous. Toisaalta ilmaisun aukkoisuus voi olla taitava tehokeino. Tyttöjen keskustelun avauksessa onnistutaan rivien välissä ilmaisemaan enemmän kuin monisanaisessa selostuksessa:

A: Toivottavasti naapurit ei häädä meit ku kiljutte nii kovaa…
K: taaas vapisemassa :DD

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: